Loma ja palautumisen tärkeys

Palautumisen tärkeys

Kesä ja mansikat ovat täällä!

Tai toisin sanoen siellä, sillä täällä missä minä olen ei ole mansikoita eikä leppäkerttuja. Molempia kaipaan joskus, mutta lämpöä ainakin saan päivittäin.

Kesä on (toivottavasti) useimmille lomailun ja rentoutumisen aikaa. Suomi on siitä hyvä maa, että kesälomat ovat pitkiä ja niitä saa pitää monta viikkoa putkeen. Kun yritin aikoinani selittää manner-eurooppalaisille asiakkailleni miten meillä Suomessa ollaan 4-5 viikkoa kesälaitumilla, minua katsottiin kuin hullua. Hollannissa asuessani sain pitää erikoisluvalla 3 viikkoa putkeen.

Ja vaikka kesäloma jäisikin hieman lyhyemmäksi, kesän tuoma valoisuus antaa silti enegiaa. Työpäivän jälkeen voi istua pihalla, parvekkeella tai terassilla ja tuntea että on KESÄ. Aurinko silittää kasvoja ja kylmä juoma hikoilee pöydällä. Elämä on aikas ihanaa!

Loma on tärkeä osa elämää

Loma on tärkeä juttu, eikä pelkästään sen vuoksi, että se on niin kovin mukavaa. Lomalla palaudutaan, puhdistaudutaan, muistetaan taas että mikä se olikaan se elämän tarkoitus, ymmärretään mitä kaikkea työajan ulkopuolella tapahtuu ja miten kotikulmatkin näyttävät erilaisilta lomatunnelmissa.

Lomalla elämälle saadaan tarvittavaa tasapainoa.

Mieti vaikka minkälainen olet lomalla, verrattuna siihen minkälainen olet arkipäivisin? Mikä on suurin ero?

Mitä tapahtuu kun ei osaa palautua?

Usein suuria (positiivisiakin) elämänmuutoksia seuraa kipeä ja vaikea jakso. Itselleni tämän jakson nimi oli ‘Kaisa oppii kantapään kautta mitä tapahtuu kun ei tajua pysähtyä.’

Ensimmäisen kiire-jakson jälkeen luulin lomailleeni tarpeeksi. Viivyin viisi viikkoa Aasiassa ja tein kaikkea kivaa. Mutta yhden asian olin unohtanut. Nimittäin sen, että loppuunpalaminen jättää jälkensä kehoon. Ei fyysisesti, mutta kehoon kuitenkin. Siitä tulee arpi, eikä se koskaan (tai ainakaan pitkään toviin) ole yhtä vahva kuin mitä se ennen oli.

Kun ihminen ei osaa palautua ja pysähtyä, tai ottaa lomia todesta, voi yhtäkkiä löytää itsensä työterveyslääkärin vastaanotolta itkemästä ettei fiksu ihminen osaa enää muuta kun järjestellä keittiön laatikoita. En voi suositella.

Urheilussa tämä on aika selvää. Että ensin treenataan, ja sitten levätään. Eihän kukaan itseään kunnioittava ammattilainen leuhki sillä, miten treenaa täysii jatkuvalla syötöllä, ilman lepotaukoja tai palautumisia. Silti me hölmöt usein leuhkimme kiireellä ja sähköpostien määrällä.

Mutta yhtä lailla mieli tarvitsee palautumisia, lepotaukoja ja lomia. Muista siis ottaa kesä kesästä, loma lomasta ja antaa itsellesi lupa rentoutua!