Miten meditaatio vaikuttaa aivoihin?

Miten meditaatio vaikuttaa aivoihin?

Meditaatio vaikuttaa meihin monella tavalla. Se auttaa meitä rauhoittumaan, pystymme keskittymään paremmin, stressitasot alenevat ja uni tulee paremmin. Mutta meditaation hyödyt eivät lopu siihen. Tämä yksinkertainen (ei aina helppo, mutta yksinkertainen) harjoitus voi myös aiheuttaa fyysisiä muutoksia kehossamme, etenkin aivojemme rakenne voi jopa pysyvästi muuttua parempaan suuntaan!

 

Mitä meditaatio on?
Selvitetään ensin tärkein asia meditaatiosta, nimittäin mitä meditaatio EI ole. Meditaatiossa ei pyritä siihen, että olisimme vapaa kaikista ajatuksista. Nenälle on vaikea sanoa että älä haista, ja samalla tavalla mielelle on vaikea sanoa että älä ajattele. Sen sijaan meditaatiossa pyrimme kouluttamaan mielemme keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, pyrimme tulemaan tietoisiksi omista ajatuksistamme, ja näinollen myös laajentamaan sitä tilaa mikä löytyy meidän, ja ajatustemme välistä. Kun pystymme katselemaan ajatuksiamme ikäänkuin ulkoapäin, kun voimme etäännyttää itsemme niistä niin, ettemme tunne olevamme sama asia kuin ajatuksemme, olemme lähellä ydintä.

 

Aivojen kouluttaminen meditaation avulla 

Aivot ovat kehonosa siinä missä lihaksetkin, ja yhtälailla aivot kehittyvät koko ajan. Voimme treenata lihaksiamme tietyillä harjoituksilla, ja toisaalta voimme myös treenata aivojamme siihen sopivilla harjoituksilla, kuten meditaatiolla. Neuroplastisuus on termi, jota käytetään kuvailemaan aivojen kykyä muuttua ja kehittyä läpi koko elämän.

Harmaa massa on alue aivoissa jossa neuronit yhdistyvät toisiinsa, ja tämä osa aivoista aktivoituu kun opimme uusia asioita. Kun meditoimme, stimuloimme uusien aivosolujen kasvua, mikä puolestaan tarkoittaa harmaan massan lisääntymistä. Kun ikäännymme, luonnollisesti harmaa massan määrä vähenee ja aivot kutistuvat iän myötä, mutta meditaation on sanottu hidastavan tätä prosessia ja ehkäisevän aivojen kutistumista.

Kun stressaamme tai olemme väsyneitä, hermosoluyhteydet aivojen komentokeskukseen, eli otsalokon etukuoreen, vahingoittuvat. Stressi-tilanteissa aivot kääntyvät usein suoraan primitiivisempiin pakene / taistele reagtioon. Tämä tarkoittaa sitä, että reagoimme nopeasti ja sen enempää ajattelematta siihen, mitä päivä meille tuo tullessaan. Teemme lyhytnäköisiä päätöksiä ja toimimme hetken mielijohteista. Kun hermostoyhteydet aivojen komentokeskukseen ovat vähentyneet, voimakkaat tunteet kuten viha ja pelko saattavat ottaa yliotteen ja sumentaa näkemystämme maailmasta.

Meditoiminen auttaa meitä reagoimaan asioihin tarkoituksenmukaisesti, olematta impulsiivinen. Pystymme olemaan vakaampia ja keskitymme paremmin.

 

Reagoimme vähemmän ulkoisin asioihin

Tutkimus on myöskin todennut että harmaan massan lisääntyminen hippocampus alueella auttaa meitä viemään muistikuvia lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Tämä helpottaa uusien asioiden oppimista ja uusien asioiden muistamista.

Meditaatio vaikuttaa aivojen etuosaan, jossa teemme päätöksiä ja analysoimme elämää ympärillämme. Tämä osa aivoistamme on myös vastuussa ongelmanratkaisusta ja tunteiden hallinnasta. Mitä enemmän harmaata massa tässä aivojen osa-alueessa on, sen paremmin pystymme pitämään tunteet hallinnassa ja mielen tyynenä.

Yale yliopiston teettämän tutkimuksen aikana kokeneet ja uusi meditaation harjoittaajia kuvattiin magneettikuvalla eri meditaatioharjoitusten aikana. Kokeneilla harjoittajilla todettiin vähentynyttä aktiivisuutta alueilla, jotka on yhdistetty keskittymisvakeuksiin ja ahdistuneisuuteen. Kokeneimmilla meditoijilla huomattiin myös samaan aikaan aktiivisuus aivojen  osissa jotka liittyvät itsekontrolliin ja mielen minä-keskukseen, vähenivät. Tämä viittaa puolestaan siihen, että meditaatiota pidempään harjoittaneet ovat paremmin tietoisia ympäristöstään ja itsestään, ja pystyvät paremmin kontrolloimaan reaktioitaan kohti ulkoisia ärsykkeitä.

Kun meditoimme, aivojemme stressi-keskus, amygdala, pienenee. Kun stressaamme jostain asiasta, tämä osa aivoistamme aktivoituu, ja ns. pakene-tai-taistele vaisto aktivoituu. Kun voimme meditaation avulla pienentää stressikeskuksen kokoa, hallitsemme ulkoisia paineita paljon paremmin. Asiat, mitkä ennen koimme stressaaviksi, eivät aiheuta meissä enää reagtiota. Kun meditoimme, myös yhteydet amygdalan ja aivojen etulohkon välillä heikkenevät, mikä johtaa siihen, että reagoimme vähemmän ulkoisiin asioihin stressaamalla niitä.

 

Miten pitkään olisi hyvä meditoida?

Jotta saisimme kaikki nämä mukavat hyödyt meditaatiosta, miten pitkään ja kuinka usein meidän pitäisi meditoida? Voit alottaa meditoimalla viisi minuuttia päivässä, ja hiljalleen pidentää 15-20 minuuttiin.

Meditaatio ja mindfulness voivat tuoda uudenlaisen tyyneyden ja tasapainon elämääsi. Pystyt paremmin hallitsemaan elämääsi, kun sinun ei tarvitse reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, ellet itse niin halua. Ja kaikki tämä vain muutamassa minuutissa päivittäin.

 

Osittaiset lähteet: Yogatime, Medical Express, Meditaatio.org, Tieteen Kuvalehti