Miksi positiivinen ajattelu ei aina toimi?

Miksi positiivinen ajattelu ei aina toimi?

Aika usein elämäntaidon oppaat (Viiden minuutin loma mukaanlukien) puhuvat positiivisen ajattelun voimasta. Ajatusten kääntämistä asioihin, jotka tuntuvat hyvältä ja jotka saavat aikaan parempia viboja. Viimeksi kirjoittelin siitä, miten voit päästä parempiin viboihin viidessä minuutissa, ja tällä viikolla sukellamme hieman syvemmälle positiiviseen ajatteluun. Etenkin kysymykseen siitä, miksi se ei aina toimi.

Kuten edellisessä artikkelissa kirjoittelin, voimme valita ajatuksemme ja keskittää ne asioihin joista tulee hyvä mieli. Emme varsinaisesti lähde muuttamaan uskomuksiamme, vaan sen hetken fiiliksiä keskeyttämällä sen hetkiset negatiiviset ajatukset. Päästäksemme parempiin tunnelmiin, voimme valita jonkun todellisen, yleismaailmallisen asian joka on totta, ja josta voimme nauttia. Hyvä kahvi, vihreiden valojen linja autoa ajaessa, lyhyt jono kaupassa jne. Tämä saa negatiiviseen ajatteluumme särön, josta valo pääsee sisälle. Mitä suurempi särö, sitä enemmän valoa pääsee sisälle, ja jokainen uusi positiivinen ajatus suurentaa säröä.

Voimme alottaa suurista asioista, ja hiljalleen löytää yhä enemmän hyviä asioita tästä hetkestä. Jo lyhyen ajan keskittymisen jälkeen fiilis paranee ja mieli täyttyy valolla.

Ajatusten kummallinen kierre

Yllämainittu toimii ajatuksiin, jotka aiheuttava huonoa fiilistä hetkessä jossa olemme. Tekniikkaa on hyvä käyttää kun mieli on liian keskittynyt ympärillä oleviin asioihin jotka koemme negatiivisiksi. Mutta jos haluamme muuttaa yleisiä uskomuksiamme, niitä kaikista pinttyneimpiä ajatuksia, meidän täytyy ottaa toisenlaiset metodit kehiin.

Kun olemme tottuneet tiettyyn ajatustyyliin, kun olemme ajatelleet tiettyjä ajatuksia tarpeeksi kauan, niistä muodostuu uskomuksia. Uskomukset ovat oman elämämme tosiasioita. Jos esimerkiksi olet ajatellut koko elämäsi, että sinulla on huono onni rakkaudessa, tästä muodostuu vahva uskomus joka on sinulle yhtä totta kuin se, että aurinko nousee aamuisin. Jos lähdemme käyttämään positiivista ajattelua uskomuksiimme, esim. tässä tapauksessa ajattelemme vaikka että “Elämäni on täynnä rakkautta jatkuvasti“, se voi yhtäkkiä tuntua liian vahvalta ja liian voimakkaalta ajatukselta. Emme ole vielä valmiita niin suureen muutokseen.

Liian suuri muutos estää sen uskottavuuden

Jos tämänhetkinen uskomuksemme on kaukana halutusta tilasta, se on melkein sama kun liimaisi hymy-tarran auton bensamittarin päälle jottei se ikävästi vilkkuisi tyhjää. Hymy-tarra ei korjaa itse ongelmaa, tyhjää bensatankkia, se vaan vie huomiomme siitä pois. Tämä ei ole positiivisen ajattelun tarkoitus.

Jos haluamamme uusi, positiivinen ajatus on liian kaukana nykyisestä ajatuksesta, alitajuntamme ei usko sitä todeksi. Voimme hokea itsellemme miten MAAILMA ON TÄYNNÄ RAKKAUTTA, mutta jos emme syvällä sydämessämme oikeasti usko sen olevan totta, ajatusleikki ei toimi.

Miten positiivinen ajattelu toimii parhaiten?

Uskomusten aiheuttama negatiivinen ajatuskierre on hyvä muuttaa hiljalleen, jotta alitajunta, se meitä oikeasti ohjaava taho, pääsee myös mukaan. Alitajuntamme on kuin ujo kissanpentu, jota on pikkuhiljaa ja hennosti uskoteltava ulos kolostaan ihmisten ilmoille. Ensin sen nenänpää pitää saada näkyviin, sitten ensimmäinen askel, toinen ja kolmas. Askeleiden on oltava pieniä, kissanpennun on uskottava itseensä, oltava peloitta. Samalla tavalla meidän on ensin valittava ajatus, joka on lähellä nykyistä uskomusta, mutta askeleen parempi.

Otetaan esimerkki uskomusten työstämisestä.

Jos olet tottunut ajattelemaan, että “Rahan ansaitseminen on vaikeaa“, siitä on muodostunut totuus. Tämä totuus on helppo nähdä elämässäsi, koska olet tottunut löytämään todisteita siitä, että se on totta. Siksi olisi yhtäkkiä melko haastavaa ryhtyä uskottelemaan itselleen, että “Raha lentää luokseni helposti päivittäin!” Vaikka miten hoet sitä itsellesi, alitajuntasi ei todennäköisesti usko sinua. Siksi on aloitettava hiljalleen, ja valittava ajatuksia jotka ovat sinulle totta, mutta lievempiä versioita uskomuksestasi.

  • Minä ajattelen usein, että rahan ansaitseminen on vaikeaa (–> ei enää totuus, vaan asia jonka ajattelet olevan totta).
  • Toisinaan minusta tuntuu siltä, että rahan ansaitseminen on vaikeaa (–> toisinaan on lievempi kuin uskomuksen antama kuva siitä, että näin on aina)
  • Minulla on uskomus, että rahan ansaitseminen on minulle vaikeaa (–> kun huomaat, että tämä on uskomus, voit katsella sitä jo eri vinkkelistä)
  • Ansaitsen rahaa kuukausittain, vaikka joskus koen että se on haastavaa (–> joskus lieventää ajatusta entisestään)
  • Vaikka en juuri nyt sitä tunne, uskon että minulla on kyky oppia uusia ajatuksia rahasta (–> nyt tuntuu tältä, mutta se ei tarkoita sitä, että tunne pysyy ikuisesti samana)
  • Voin kuvitella, että tulevaisuudessa rahan ansaitseminen on minulle helppoa (–> voin kuvitella muutoksen)

Kun lähdemme muuttamaan pinttyneitä uskomuksiamme, voimme edetä askeleen kerrallaan, ja uuden ajatuksen on aina tunnuttava todelta. Voimme hiljalleen muistuttaa itsämme, että oikeastaan kyse on vain uskomuksesta, se ei ole välttämättä maailmakaikkeuden viimeinen totuus, ja että jos joku toinen ihminen voi ajatella asiaa toisin, niin voimme myös mekin.

Kokeile tätä:

Kirjoita paperille kolme sinua eniten rajoittavaa ajatusta / uskomusta. Miten voisit lieventää niitä, tai ajatella niistä eri tavalla? Mikä olisi ensimmäinen askel?